Vippien korkokatto ajaisi kuluttajat suurempien luottojen pariin

Pikavipeille mahdollisesti tulossa oleva korkokatto tarkoittaisi käytännössä lähes samaa asiaa kuin pikavippien täyskielto, sillä vippien tarjoaminen muuttuisi kannattamattomaksi liiketoiminnaksi. Korkokatto koskisi ainoastaan pieniä, alle 1000 euron suuruisia luottoja, poislukien ns. hyödykesidonnaiset lainat eli toisin sanoen osamaksukaupat.

Korkokaton asettaminen on yksi osa sitä prosessia, jolla pyritään vähentämään pikavipeistä aiheutuvia ylivelkaantumisia. Vipeistä aiheutuvat ylivelkaantumiset toki luonnollisesti vähenisivät, kun vippejä ei myönnettäisi enään, mutta se ei suinkaa poistaisi ongelmaa vaan siirtäisi sen vain muualle. Hyvin pieni osa suomalaisten kuluttajien ylivelkaantumisista nimittäin johtuu pikavipeistä, ja usein muutama pieni pikavippi onkin vain jäävuoren huippu.

Suomen Pienlainayhdistys on ilmoittanut olevansa korkokattoa vastaan, sillä heidän mielestään se on täysin perusteeton. Suomen Pienlainayhdistys on perustettu suojelemaan kuluttajia laina-alalla, ja Pienlainayhdistyksen mielestä ylivelkaantumiset vähenemisen sijaan vain lisääntyisivät, jos vipit kiellettäisiin, sillä kuluttajat joutuisivat ottamaan suurempia lainoja kuin mitä on tarvetta, kun ainoa mahdollisuus olisi suurempi ja pidempiaikaisempi kulutusluotto.

Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto on kritisoinut myös korkokattoasian parissa työskentelevän työryhmän tapaa tarkastella pieniä pikalainoja todellisen vuosikoron laskentakaavan kautta. Todellinen vuosikorko on tarkoitettu laskettavaksi suurille ja pitkäaikaisille luotoille, kuten auto- ja asuntolainoille, eikä todellisen vuosikoron laskentakaava ole sopiva pienillä ja lyhytaikaisille pikavipeille.

Kuusisto onkin todennut, että kun pikavipeille lasketaan todellista vuosikorkoa, on se sama asia kuin laskettaisiin todellinen vuosikorko hotellihuoneelle jota pidetään vain muutaman päivän ajan. Hyvä pointti, sillä eihän kumpaakaan, pikavippiä tai hotellihuonetta, oteta kokonaiseksi vuodeksi. Todellinen vuosikorko olisi paikkaansa pitävä pikavippien tapauksessa vain, jos vippiä uusittaisiin korkoineen päivineen kokonaisen vuoden ajan.

Kuusisto on myös sanonut, että oikeusministeriön laatimaa ehdotusta pikavippien korkokatosta on perusteltu väärin perustein jo moneen otteeseen, kun pikavipeistä johtuvien velkomustuomioiden osuutta on liioiteltu. Tilastotiedot osoittavatkin, että alle yksi prosentti suomalaisille merkittävistä maksuhäiriömerkinnöistä johtuu pelkästään pikavipeistä, eli lähes aina mukana on myös muita velkoja ja lainoja.

Todellinen vuosikorko antaa ymmärtää, että vipeistä maksetaan satojen, pahimmillaan jopa tuhansien prosenttien korkoja, vaikka todellisuudessa keskimääräinen vippi kerryttää kuluja vain 23 prosenttia lainapääomasta. Toisin sanoen jokaiselle lainatulle eurolle tulee siis korkoa noin 23 senttiä. Pankkien tarjoamat kulutusluotot kerryttävät korkoa noin 80 senttiä jokaista lainattua euroa kohden, eli ne ovat selkeästi vippejä kalliimpia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *